Sosiaalipalveluiden dilemma: tiukkoja sääntöjä vai luovaa asiakastyötä

Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos

aulikki-8Viimeisessä Januksen numerossa (3/2014) oli Kati Närhen, Tuomo Kokkosen ja Aila-Leena Matthiesin erinomainen artikkeli asiakkaiden osallisuudesta ja työntekijöiden harkintavallasta. Artikkelin tematiikka koskee julkisen sosiaalipalvelujärjestelmän ydinjännitteitä, joten toivoisin sille laajaa lukijakuntaa. Hyvän kirjoituksen merkki on myös se, että se kirvoittaa vasta-argumentteja. Kunnollinen debatti tekisi suomalaiselle sosiaalihuollolle hyvää. Yritän sitä seuraavassa.

Närhi, Kokkonen ja Matthies lähtevät liikkeelle – kuten monet muutkin suomalaiset sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön edustajat – viime vuosina yleistyneen johtamisorientaation New Public Managementin (NPM) kritiikistä ja sen sosiaalipalveluihin huonosti soveltuvasta paradigmasta. Kuulun itsekin kyseisen orientaation kriitikkoihin, mutta epäilen sen keskeistä osuutta sosiaalihuollon ja -palvelujen nykyisiin ongelmiin. NPM:ta käsittelevä kansainvälinen tutkimus on laajaa, jolloin sieltä on helppo löytää selitys sosiaalialan ongelmiin.

Globaalisti tarkastellen yhdysvaltalaisen sosiologin William Ogburnin teoria ns. kulttuurin viivästymisestä eli talouden ulottuvuuden ja sosiaalis-humanistisen ulottuvuuden erilaisesta muutostahdista on edelleen kiinnostava teoria kulttuurisista megatrendeistä. Mielestäni se antaa uskottavamman taustaselityksen talouden hallitsevalle asemalla nykyisessä kulttuurissa kuin yksi johtamismuoti, joita sosiaalihuollossakin tulee ja menee.

Käytännön kokemukseni perusteella näen muitakin syitä sosiaalipalvelujen järjestelmäkeskeisyyteen. Kiristyvä julkinen talous on ilman muuta yksi tekijä vaikean tilanteen taustalla. Vähenevien voimavarojen tilanteeseen voidaan reagoida kahdella eri tavalla. Voidaan väljentää säännöksiä, jotta keinojen valinnalle – esim. asiakkaiden osallisuuden erilaisille muodoille – jäisi enemmän tilaa. Tai voidaan kiristää säännöksiin perustuvia oikeuksia, jotta varmistetaan vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten palvelujen saanti. Kummallakin vaihtoehdolla on hyvät ja huonot puolensa. Kun tutkimuksia erilaisten lähestymistapojen vaikutuksista ei ole, täytyy nojautua joko vakiintuneisiin lähestymistapoihin tai niihin tutkimuksiin, joita tarjolla on.

Suomalainen sosiaalihuolto on aina rakentunut uskolle vahvaan lainsäädäntöön. Säännösten yksityiskohtaisuudella on haluttu varmistaa, että kunnat toimivat riittävän yhdenmukaisesti. Tämä on kuitenkin omiaan johtamaan toiminnan ohjautumiseen säännöksistä ja järjestelmästä, ei ihmisten elämästä, jota lähestytään lainsäädännön ja organisaation ohjeiden antaman rasterin läpi. Asiakastyön raamit jäykistyvät, säännösten pikkutarkkuus johtaa byrokratiaan, työntekijöiden ja asiakkaiden luova potentiaali jää käyttämättä.

Edellä kuvatulla en tarkoita, ettei lainsäädäntöä tai riittävää yhdenmukaisuutta turvaavia säännöksiä tarvita. Esitän kuitenkin muutamia toivomuksia. Toivon, että suomalaisen sosiaalihuollon järjestelmäkeskeisyydestä syntyisi tutkimusta joka paikantaisi ne ongelmat, joihin itse voimme vaikuttaa. Toivon, että voisimme käydä kiihkotonta keskustelua siitä, minkälainen orientaatio kiristyvässä taloudessa on asiakkaita auttavampi: sitovat ja tarkoin määritellyt oikeudet vai työntekijöiden kanssa yhdessä räätälöidyt ratkaisut. Ja kolmanneksi: miten me sosiaalialan ammattilaiset voisimme vahvistaa lainsäätäjän, valtionhallinnon, kuntatason päättäjien, veronmaksajien ja ennen kaikkea palveluja tarvitsevien ihmisten uskoa siihen, että heidän vaikeuksiinsa on rakennettavissa vastauksia myös ilman järjestelmien pikkutarkkaa ohjeistusta ja valitusprosesseja asiakkaiden ja ammattilaisten yhteisellä työllä.

abtrakti-3826

Kategoria(t): asiakastyö, harkintavalta, osallisuus, palvelujärjestelmä, sosiaalihuolto, sosiaalitarkkailija. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Sosiaalipalveluiden dilemma: tiukkoja sääntöjä vai luovaa asiakastyötä

  1. Paluuviite: Vantaalaiset ovat oikeassa – lastensuojelun korjausliike tarvitaan nyt! « Sosiaalinen tekijä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s