Työvoiman palvelukeskuksesta monialaiseen yhteispalveluun – paraneeko palvelu?

vaikuttaminen-1156Kevään mittaan Sosiaalitarkkailijassa julkaistaan sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssin työskentelyssä syntyneitä kirjoituksia. Teoreettisten aiheiden ohella kurssilla paneudutaan myös sosiaalityön sanoman näkymiseen mediassa. Osa Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssia on yksin tai ryhmässä kirjoitettu yleistajuinen mielipidekirjoitus jostakin sosiaalityön tärkeästä kysymyksestä.

Teksti: Anne Ala-Riihimäki

Laki työllisyyttä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Monialainen yhteispalvelu (TYP) on jatkossa lakisääteistä ja myös maakunnallista. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Laki velvoittaa TE-toimiston alueen kuntia perustamaan johtoryhmän ja valitsemaan johtavan henkilön koordinoimaan TYP:en maakunnallista toimintaa.

Laajentamalla TYP-toimintaa maakunnalliseksi tavoitellaan palveluiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maakunnan työttömille henkilöille. Pidän TYP-toiminnan lakisääteistämistä lähtökohtaisesti myönteisenä asiana. Herää kuitenkin kysymys keksitäänkö pyörä jälleen uudelleen, ja keksitäänkö se tällä kertaa oikein suuressa mittakaavassa? Työvoiman palvelukeskuksen toiminta tuskin paranee sillä, että se on laaja-alaista ja tarkoin säädeltyä.

Suomeen perustettiin työvoiman palvelukeskuksia suurimpiin kaupunkeihin vuosina 2004 – 2006. Työvoiman palvelukeskukset ovat toimineet ilman varsinaista lainsäädäntöä noin 10 vuotta. Palvelukeskustoiminta on ollut innokasta ja tuloksellista Seinäjoella ja Ilmajoella, jotka muodostavat Seinäjoen työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alueen. Etelä-Pohjanmaan muissa kunnissa on toteutettu palvelukeskukseen verrattavaa toimintaa kuntien sosiaalitoimien, terveydenhuollon, TE-toimistojen ja Kelan yhteistyönä.
Seinäjoen seudun työvoiman palvelukeskus on kehittänyt uudenlaista ajattelua pitkään työttömänä olleiden ihmisten auttamiseksi. TYP on aktiivisesti koonnut ympärillensä verkostoja ja yhteistyötahoja asiakkaiden luukuttamisen välttämiseksi.

Seinäjoen seudun TYP:en työntekijät ovat jalkautuneet Seinäjoen liitoskuntiin ja Ilmajoelle tarjoten asiakkailleen lähipalveluita. Voin esimerkkinä kertoa verkostoitumisesta SPR:n kanssa, joka on mahdollistanut työllisyyspolkujen rakentamisen innovatiivisella tavalla. Asiakkaille on muun muassa kuntouttavan työtoiminnan jatkoksi tarjottu mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella ammattiin. Kolmannen sektorin toimija on näiden asiakkaiden kohdalla toiminut esimerkillisellä tavalla heidän työllistymisen edistämiseksi.

Maakunnissa on myös toteutettu TYP:en kaltaista toimintaa ja verkostoituminen on ollut aktiivista. Asiakkaiden työllistymistä on pyritty tukemaan muun muassa kuntouttavan työtoiminnan paikkojen etsinnällä, etsivän nuorisotyön ja erilaisten hankkeiden kautta. Yhteistyötä on tehty TE-toimistojen ja Kelan kanssa.

Etelä-Pohjanmaan TYP-toiminta on siis ollut tuloksekasta siitä huolimatta, että sitä on toteutettu hieman eri tavoin maakunnan eri kunnissa. Voimmeko jopa olettaa, että tässä on toimivuuden perusta?

Kategoria(t): aktivointi, asiakastyö, Ei kategoriaa, palvelujärjestelmä, sosiaalitarkkailija. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s