Toteutuvatko työttömän oikeudet kuntouttavassa työtoiminnassa?

vaikuttaminen-1156Kevään mittaan Sosiaalitarkkailijassa julkaistaan sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssin työskentelyssä syntyneitä kirjoituksia. Kurssilla opiskellaan sosiaalityön kannalta tärkeitä vaikuttamisen kysymyksiä sekä paneudutaan sosiaalityön sanoman näkymiseen mediassa. Osa Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssiin sisältöä on yksin tai ryhmässä kirjoitettu yleistajuinen mielipidekirjoitus sosiaalityön kannalta tärkeästä kysymyksestä.

Oili Marjamäki ja Johanna Tyrväinen

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on ollut voimassa vuodesta 2001. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää sosiaalipalvelua pitkään työttömänä olleille kuntalaisille. Sosiaalipalveluna se on poikkeuksellinen, koska sen keskeyttämiseen tai siitä kieltäytymiseen liittyy toimeentuloon kohdistuvia rangaistuksia. Laissa määritellyn aktivointiehdon täyttävä työtön on velvollinen osallistumaan aktivointisuunnitelman laadintaan ja siinä mahdollisesti toimenpiteenä kirjattuun kuntouttavaan työtoimintaan. Kieltäytymisestä seuraa 3 kk:n karenssi työmarkkinatukeen, jolloin ainoa toimeentulon mahdollisuus saattaa olla toimeentulotuen hakeminen sosiaalitoimistosta. Ja toimeentulotukeakin on oikeus leikata 20 %:lla tilanteessa, jossa työtön kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan tai siinä osoitettuun kuntouttavaan työtoimintaan, tai jopa 40 %:lla kieltäytymisen ollessa toistuvaa.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut uudistus on siirtänyt pitkäaikaistyöttömille maksettujen työttömyyskorvausten maksuvastuuta yhä enemmän työttömien kotikunnille. Jos työttömyys on kestänyt yli 1000 päivää, kunnan osuus on 70 % työttömälle maksetusta työmarkkinatuesta, ja jos työttömyys on kestänyt yli 300 päivää, niin kunnan osuus on 50 %. Kun työtön osallistuu esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, kunta säästyy maksuvelvoitteelta. Tämä on saanut monet kunnat lisäämään runsaasti kuntouttavaa työtoimintaa, ja monissa kunnissa kutsutaankin tällä hetkellä aktiivisesti pitkäaikaistyöttömiä aktivointisuunnitelmien laadintaan.

Osassa kunnista on panostettu monipuolisesti kuntouttavan työtoiminnan sisältöön, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus valita mielekästä tekemistä ja kehittää osaamistaan. Monissa kunnissa on kuitenkin ollut vaikeuksia järjestää kuntouttavaa ja mielekästä toimintaa edes osalle edellytykset täyttävistä asiakkaista. Työtön voidaan myös ohjata kuntouttavaan työtoimintaan kunnan toimipisteeseen, esimerkiksi keittiöihin, siivoustöihin, kiinteistönhuoltoon ja päiväkoteihin. Kuntouttava työtoiminta ei ole työsuhteista työtä, siitä ei makseta palkkaa. Työtön saa työttömyysetuutensa lisäksi 9 euron kulukorvauksen työtoimintapäivältä.

Kuntouttavaa työtoimintaa pitäisi sisällyttää aktivointisuunnitelmaan vain silloin, kun arvioidaan, että asiakas ei voi osallistua työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Onkin ristiriitaista, että nämä henkilöt kuitenkin kykenevät työskentelemään hyvinkin täysipainoisesti kunnan työtehtävissä. Kuntouttava työtoiminta ei myöskään saisi korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä, eikä siten aiheuttaa kunnan tai muun toimijan palveluksessa olevien työtekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia. Julkisen sektorin jatkuvat leikkaukset vähentävät julkisen puolen työntekijöiden määrää, ja silloin on suurena houkutuksena käyttää aputöissä työvoimana kuntouttavan työtoiminnan työtekijöitä. Ei ole helppoa vetää rajaa kuntouttavan työn ja avoimien työmarkkinoiden tarjoamien työtehtävien välille, ja väärinkäytökset ovatkin mahdollisia.

Aktivointisuunnitelma tulee lain mukaan laatia yhdessä asiakkaan kanssa ja sen tulee pohjautua asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Se voi sisältää terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluita, jotka vastaavat asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeeseen. Ensisijaisesti on otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä annettava asiakkaan osallistua ja vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä on suuri haaste, se vaatii aitoa asiakkaan kuuntelua. Samoin se vaatii tiivistä yhteistyötä asiakkaan kuntoutusprosessiin osallistuvien tahojen kanssa.

Etenkin harvaan asutulla maaseudulla eri viranomaisten kasvokkain kohtaaminen yhdessä asiakkaan kanssa on pitkien etäisyyksien vuoksi vaikeaa toteuttaa. Työtoimintapaikoissa ei ainakaan pienellä paikkakunnalla ole usein valinnanvaraa. Ja kuinka paljon todellisuudessa voidaan ottaa huomioon asiakkaan mielipiteitä, koska toivomuksena voi olla kieltäytyminen? Onko niin, että laissa kauniisti ilmaistut asiakkaan oikeudet mielipiteen ilmaisemisesta ja toivomuksista paljastuvat todellisuudessa sanktioita aiheuttaviksi velvollisuuksiksi? Onko kuntouttavasta työtoiminnasta tullut joillekin kunnille rahaa säästävä automaatti, johon asiakas ohjataan karenssin uhalla?

Mainokset
Kategoria(t): aktivointi, Ei kategoriaa, palvelujärjestelmä, sosiaalitarkkailija, sosiaalityö ja vaikuttaminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Toteutuvatko työttömän oikeudet kuntouttavassa työtoiminnassa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s