Sähköisten palveluiden lisääminen kaventaa sosiaalityön auttamiskeinoja

vaikuttaminen-1156Kevään mittaan Sosiaalitarkkailijassa julkaistaan sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssin työskentelyssä syntyneitä kirjoituksia. Kurssilla opiskellaan sosiaalityön kannalta tärkeitä vaikuttamisen kysymyksiä sekä paneudutaan sosiaalityön sanoman näkymiseen mediassa. Osa Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssiin sisältöä on yksin tai ryhmässä kirjoitettu yleistajuinen mielipidekirjoitus sosiaalityön kannalta tärkeästä kysymyksestä.

Sanna Lindroos, Ville Kantola, Tuula Määttä

Ranen nähdessään moni ohikulkija kääntää katseensa toisaalle. Elämä on koetellut kovaa ja läheiset kadonneet matkan varrella. Rane tapaa sosiaalityöntekijäänsä kerran kuukaudessa toimeentulotukiasioissa. Tämä tapaaminen on hänen ainoa kontaktinsa ”viralliseen yhteiskuntaan” ja ainoa päivä kuukaudessa, jolloin hän pysyy selvin päin. Rane on onnekas, sillä pienessä kunnassa henkilökohtainen tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa on vielä mahdollinen.

Toimeentulotuki siirtyy Kelan maksettavaksi vuonna 2017 ja työ- ja elinkeinotoimisto on jo siirtänyt palveluitaan yhä enemmän verkkoon. Verkkopalveluiden jatkuvasti yleistyessä Rane ja muut hänen kaltaisensa menettävät pahimmassa tapauksessa viimeisenkin mahdollisuutensa inhimilliseen kontaktiin viranomaisen kanssa.

Sähköisellä asioinnilla on tarkoitus helpottaa kansalaisten asioimista viranomaisessa siten, että asioinnin sujuvuus ja joustavuus lisääntyvät (Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003). Vaikka sähköinen asiointi parhaimmillaan helpottaakin palvelujen saatavuutta ja vähentää byrokratiaa, on mielestämme tärkeää kysyä, etäännyttääkö se sosiaalityötä eettisistä periaatteistaan, joissa korostetaan osallisuutta, ihmissuhteiden merkitystä ja oikeutta tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisesti? Onko sosiaalityö muuttumassa yhä enemmän ihmisten kohtaamisesta ja auttamisesta rahanjakamiseen ja minimisosiaalityöhön? Voidaanko todella puhua osallisuudesta, jos asiakkaiden on entistä vaikeampaa saada edes henkilökohtaista tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa?

Sähköisten palveluiden yleistyessä riskinä on se, että vaikeimmassa asemassa olevat asiakkaat syrjäytyvät. Huolenaiheenamme ovat Ranen kaltaiset, vanhukset, sairaat ja vammaiset. Heillä kaikilla ei ole tarvittavia välineitä tai kykyjä tietokoneen ja internetin käyttämiseen. Sähköiseen tunnistautumiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset, matkapuhelimen mobiilivarmenne tai henkilön sähköinen tunnistekortti, joiden hankkiminen voi tuottaa haasteita. Yleisen oletuksen vastaisesti myös nuorissa asiakkaissa on paljon sellaisia, joille verkkopalvelujen käyttäminen tuottaa vaikeuksia.

Sosiaalisten suhteiden merkitys ihmisille on todettu useissa tutkimuksissa. Sosiaaliset suhteet lisäävät ihmisen hyvinvointia ja vaikuttavat positiivisesti terveyteen. Sosiaalityö on perinteisesti lähtenyt siitä, että asiakasta voidaan auttaa parhaiten rakentamalla luottamuksellinen asiakassuhde. Jos sähköisillä palveluilla pyritään korvaamaan pitkäjänteiset asiakassuhteet, on vaarana sosiaalityön auttamiskeinojen väheneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen.

Kuva: Tuomo Kokkonen

Kategoria(t): asiakastyö, Ei kategoriaa, osallisuus, palvelujärjestelmä, sähköiset palvelut, sosiaalityö ja vaikuttaminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Sähköisten palveluiden lisääminen kaventaa sosiaalityön auttamiskeinoja

  1. Virkavastuu sanoo:

    Eiköhän ihminen tule paremmin toimeen kun sosiaalityöntekijän henkinen väkivalta jää suorittamatta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s