Ollaan ihmisiksi monikulttuurisessa maailmassa

Kati Turtiainen, yliopistonlehtori

kati-1-2Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanne on herättänyt voimakasta vihaa sanoina ja tekoina. Vihan kohteeksi ovat joutuneet rasisminvastaista työtä tekevät, auttamistyöntekijät sekä viranomaiset ja poliitikot, jotka puolustavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Vihaajissa on tietoista politiikkaa harjoittavia ja mukaan lietsottuja, joiden arviointikyvyn perusteet ovat hukassa. Samalla unohtuu, että inhimillisen kärsimyksen poistamiseksi tehtävä työ on yhteisen ihmisyytemme suojelemista ja vastareaktiot sen tuhoamista.  

Ihmisenä oleminen on eräänlainen peruskokemus, joka yhdistää kaikkia ihmisiä. Yhteisen ihmisyyden suojeleminen puolestaan on luovuttamaton arvo, joka on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksen lähtökohdaksi. Yhteisestä ihmisyydestä selkein seuraus lienee se, että perustarpeet ovat kaikille samanlaiset. Käytännössä kansainvälinen yhteisö on määritellyt perustarpeiden ja ihmisoikeuksien turvaamisen valtioiden tehtäväksi. Keskeinen syy ihmisten pakenemiseen lähtömaistaan on se, että valtiot eivät pysty tai halua suojella kansalaisiaan ja turvata heille esimerkiksi ravintoa, asuntoa, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Valtioiden toteuttamat vainot ovat myös keskeinen syy pakolaisuuden syntymiseen.

Paetessaan yhtä valtiota turvapaikkaa etsivällä on vastassa usein toinen valtio, jossa ihmisarvoisen elämän perusedellytykset eivät täyty. Tätä kohtaamme myös suomalaisessa poliittisessa ilmapiirissä. Pahimmillaan tylyys näyttäytyy eräänlaisena valtionationalismina, joka kumpuaa kuvitellusta yhtenäisestä kansakunnasta valtion rajojen sisäpuolella. Myös monenlaiset yhteisöt, kuten sosiaalinen media, tarjoavat toimintakenttiä ihmistä vahingoittavalle käyttäytymiselle. Brittifilosofi Jonathan Gloverin mukaan näissä ilmiöissä on kysymys ihmisyyteen kuuluvista häiriötiloista, jotka aktualisoituvat erilaisissa yhteyksissä.

Glover kuvaa ihmisyyteen kuuluvia inhimillisiä tarpeita, niin kutsuttuja moraaliresursseja, jotka ovat taipumuksia suhtautua toiseen ihmiseen kunnioituksella ja myötätuntoisuudella. Kunnioituksen hän liittää arviointikykyyn eli eräänlaiseen järjenkäyttöön ja myötätunnon kykyyn myötäelää toisen ihmisen kärsimyksessä. Moraali-identiteettimme on sidoksissa siihen, minkälaiset tapahtumat herättävät vastenmielisyyttä tai ihailua ja miten koemme nämä tunteet osaksi itseä. Glover painottaa, että psyykkisesti terveen yhteisön tunnusmerkkinä on käyttää kyseisiä moraaliresursseja.

Poliittiset ja muut viitekehykset tarjoavat myötätunnon ja kunnioituksen toteuttamisen mutta myös suoranaisen ihmistä vahingoittavan toiminnan kanavia. Tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut poikkeuksellisen paljon ihmisyyttä puolustavia vastareaktioita ihmisyyttä loukkaavia mielipiteitä, käytäntöjä ja politiikkaa kohtaan. Sosiaalialalla sitoudutaan valtioiden rajat ylittävään yhteisestä ihmisyyttä puolustavaan moraaliin ja etsitään kanavia ja käytäntöjä tämän toteuttamiseksi. Työsarkaa riittää.

Koska kunnioitus ja myötätunto ovat ihmisen inhimillisiä tarpeita, ollaan siis ihmisiksi!

 

Kategoria(t): politiikka Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s