Sosiaalityön haasteet Euroopassa

Teksti ja kuvat: Tuomo Kokkonen, sosiaalityön yliopistonopettaja

Sloveniassa sijaitsevan Ljublijanan yliopiston sosiaalityön tiedekunta on Jyväskylän yliopiston pitkäaikainen yhteistyökumppani. Sloveniaan tekemäni matkan yhteydessä minulle tarjoutui mahdollisuus haastatella tiedekunnan dekaanina aloittavaa Vesna Leskošekia. Tutkimustyönsä puolesta hän on selvillä sosiaalityön ammatin kehittymisestä niin kotimaassaan kuin koko Euroopassa. Viime keväänä hän vietti useita kuukausia Kokkolassa ja Jyväskylässä tutkimustyötä tehden.

vesna-9160042Vaikka Slovenian talous on kääntynyt nousuun, korostaa Vesna Leskošek viimevuosien talouskriisin tuomia muutoksia sosiaalityöhön. Sloveniassa tapahtunut sosiaalityön ammatillisten pätevyysvaatimusten väljentäminen on tuonut sosiaalityön kentälle paljon yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita jotka perustavat toimintansa lyhyen koulutuksen saaneeseen henkilöstöön ja vapaaehtoisiin. Samalla koulutuksen kentälle on syntynyt yksityisiä hyvin kapea-alaista koulutusta antavia sosiaalialan oppilaitoksia.

Sloveniassa tapahtuneet sosiaalityön muutokset ovat liittyneet läheisesti julkisen sektorin kulukuriin, mutta niillä on myös ideologinen tarkoitus heikentää sosiaalityötä ammattikuntana ja julkisena palveluna. Vastaavia toimenpiteitä on tapahtunut läpi julkisten sektorin eri toimialojen, muun muassa opetustyössä. Muutosten vuoksi myös Ljublijanan yliopistossa on jouduttu vähentämään opettajakuntaa, supistamaan sosiaalityön sisäänottoa varsinkin aikuiskoulutusmuotoisessa sosiaalityön opetuksessa.

Euroopan tämän hetken poltavimpana sosiaalisena kysymyksenä Vesna Leskošek pitää pakolaisongelmaa. Tilanne on äärimmäisen vaikea. Turkki on ottanut jo noin kaksi miljoonaa Syyrian sisällissotaa pakenevaa ihmistä, joista sadat tuhannet ovat suuntaamassa Euroopan Unionin maihin. Lisäksi pakolaisia tulee Välimeren yli Kreikkaan ja Italiaan. Tällä hetkellä ei ole myöskään nähtävissä, että sota Syyriassa olisi laantumassa tai olot vakintumassa Välimeren eteläpuolisessa Afrikassa.

Sen jälkeen kun Unkari sulki rajansa Itävaltaan ja Saksaan pyrkiviltä pakolaisilta, on Slovenian maantieteellinen asema muuttunut keskeiseksi. Turkista ja Kreikasta tulevien pakolaisten suosima reitti kulkee Balkanin maiden pohjoisrajoja pitkin Kroatian ja Slovenian kautta länteen. Slovenian asenne pakolaisia kohtaan on ollut salliva, mutta pakolaismäärien kasvaessa on nähtävissä, että asenteet ovat kovenemassa. Lisäksi Balkanin alueen luminen ja kylmä talvi vaikeuttaa pakolaisten selviämistä.

Jugoslavian hajoamisen aikaiset sodat kokeneen Vesna Leskošekin on helppo samaistua pakolaisten kohtaloon. Hän tietää, että pakolaiset ovat taustaltaan hyvin moninainen joukko ihmisiä. Toisin kuin usein ajatellaan, heidän joukossaan on myös koulutettuja ihmisiä joiden asema kotimaassaan oli hyvä ennen sotaa. Lisäksi pakolaiskysymys muistuttaa Jugoslavian hajoamista seuranneita sotia siinä, että se kietoutuu uskontoon. Onhan anti-islamismi vahvaa monissa niissä maissa joista pakolaiset hakevat turva- ja asuinpaikkaa.

Yhteistä Euroopassa tällä hetkellä kotia etsiville pakolaisille on sodan aiheuttama pelko ja traumat, sekä raskaan ja vaarallisen pakomatkan aiheuttama uupumus. Monet pakolaista ovat joutuneet eroon perheistään. Yksinäisien pakolaisten joukossa on vanhempiinsa yhteyden menettäneitä lapsia ja nuoria. Vesna Leskošekin mukaan sosiaalityö onkin keskeisessä asemassa kun pakolaisten vastaanottoa ja kotouttamista järjestetään. Sosiaalityön etiikka korostaa hädänalaisesta ihmisestä huolehtimista hänen alkuperästään riippumatta. Lisäksi sosiaalityöllä on ammattikuntana erityisiä valmiuksia vastata pakolaisten elämäntilanteen ongelmiin kokonaisuudessaan.

Kategoria(t): haastattelu, pakolaiset, slovenia, sosiaalitarkkailija, talouskriisi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s