Huoli vanhustenhoidon tilasta

vaikuttaminen_2016_(1_of_1)Kevään mittaan Sosiaalitarkkailijassa julkaistaan sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssin työskentelyssä syntyneitä kirjoituksia. Kurssilla opiskellaan sosiaalityön kannalta tärkeitä vaikuttamisen kysymyksiä sekä paneudutaan sosiaalityön sanoman näkymiseen mediassa. Osa Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssiin sisältöä on yksin tai ryhmässä kirjoitettu yleistajuinen mielipidekirjoitus sosiaalityön kannalta tärkeästä kysymyksestä.

Pälvi Kankaanpää ja Auli Metsälä

Ikäihmisten palvelujen järjestäminen on osoittautunut haasteelliseksi, eikä kotona asuvien vanhusten tarpeisiin pystytä vastaamaan. Usein olettamuksena on, että kaikki haluavat elää elämänsä loppuun asti kotona, vaikka moni kokee olonsa kotona turvattomaksi, eivätkä siellä yksinkertaisesti enää niukan kotiavun turvin pärjää. Tämä ongelma on näyttäytynyt mm. traagisina vanhusten menehtymisinä, joista myös media on viime aikoina uutisoinut. Esimerkiksi 79-vuotias turkulainen mies kuoli nälkälakon seurauksena kyllästyttyään suomalaisen vanhustenhoidon tilaan (Yle-uutiset 2.3.2016 “Törkeää laittaa kuolemansairaita vanhuksia kotiin kuolemaan yksin”).

Vanhusten palveluita koskevassa lainsäädännössä ja suosituksissa korostetaan ikäihmisten osallisuutta palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä. Palveluiden järjestämisessä tulisi lähtökohtana olla ikäihmisten omat toiveet ja tarpeet ja palveluiden tulisi tukea ikäihmisten toimintakykyä ja toimijuutta. Lainsäädännön vahva viesti on, että vanhan ihmisen tulee saada hyvää hoitoa ja hoivaa. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Suuntaus on se, että ikääntyneet asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mutta kotihoidon saamisen kriteerit ovat kovat, ja avun saaminen on usein kiinni kotihoidon resursseista. Kaikki eivät myöskään halua asua elämänsä viimeisiä vuosia kotona vaan haluavat elää paikassa, jossa on joku, joka huolehtii ja apua on saatavilla kellon ympäri, mutta palveluasumispaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Voidaankin kysyä, toteutuuko vanhusten osallisuus palveluiden suunnittelussa ainoastaan silloin, kun toiveena on kotona asuminen ja he tyytyvät siihen apuun, mitä on saatavilla?

Ikäihmisillä itsellään on paras tieto siitä, minkälaista apua ja tukea he tarvitsevat selviytyäkseen arjesta ja pystyäkseen olemaan toimijoita mahdollisista toimintakyvyn rajoitteista huolimatta, joten tätä tietoa ei tulisi sivuuttaa vaan ikäihmiset tulisi ottaa tasavertaisiksi kumppaneiksi palveluiden suunnittelussa. Vanhuksen omaa mielipidettä tulee kysyä silloin, kun hänellä on kyky arvioida omaa tilannettaan ja toimintakykyään sekä ilmaista toiveitaan vanhuudenpäiviään ajatellen.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Huoli vanhustenhoidon tilasta

  1. Helky Häkli sanoo:

    Tarkkanäköinen ja totuudenmukainen kirjoitus. Tosiaan, osallisuus hyväksytään vain, kun se on kulloinkin vallalla olevan trendin mukaista. Kotona loppuun asti kiveen hakattu missio ei perustu todellisiin tarpeisiin vaan tietämättömyyteen ja rahan valtaan.Tarpeet ja elämäntilanteet vaihtelevat kaiken ikäisillä, sen pitäisi olla päivänselvää muillekin kuin sosiaalialan ammattilaisille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s