Maapallo tuhoutuu, mutta kulutusjuhlat jatkuvat!

vaikuttaminen_2016_(1_of_1)Sosiaalitarkkailijassa julkaistaan sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssin työskentelyssä syntyneitä kirjoituksia. Kurssilla opiskellaan sosiaalityön kannalta tärkeitä vaikuttamisen kysymyksiä sekä paneudutaan sosiaalityön näkökulman ja tiedon näkymiseen julkisuudessa. Osa Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssia on yksin tai ryhmässä kirjoitettu yleistajuinen mielipidekirjoitus sosiaalityön kannalta tärkeästä kysymyksestä.

Minttu Kuronen-Ojala, Katri Lilja ja Asta Niemelä

Hyvinvointi on totuttu liittämään kiinteästi materiaaliseen vaurauteen, erityisesti taloudelliseen kasvuun. Hyvinvointivaltiomme huikea kasvutarina on kytketty talouskasvuun. Tämä tarina ajaa yksilöitä ja yhteisöjä keskinäiseen kilpailuun sekä kuluttamaan yhä enemmän resursseiltaan rajallisella maapallolla. Kyseenalaistamaton kasvutarina jättää kuitenkin kertomatta olennaisen juonenkäänteen: materiaalisen vaurauden ja pakonomaisen kasvun tavoittelulla lopulta tuhoamme omia ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin edellytyksiä. Ihminen on täysin riippuvainen luonnosta, ekosysteemistä ja sen hyvinvoinnista, vaikka petollisen helposti sorrumme ajattelemaan toisin. Ekososiaalinen kriisi, sen vakavimpana muotonaan ilmastonmuutos, etenee jatkuvasti. Silti olemme huolissamme kestävyysvajeesta ja kansantalouden elinvoimaisuuden edellytyksistä.

Jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme kulutushalujemme tyydyttämiseksi kolme maapalloa. Planeetastamme ei kuitenkaan ole olemassa versioita Maapallo 2.0 ja Maapallo 3.0. Sosiaalipolitiikan tavoitteena tuleekin olla ekologisesti kestävän elämänmuodon mahdollistaminen kaikille ihmisille. Ekososiaalisessa ajattelussa talous on asetettu palvelemaan ekologisesti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntakehitystä. Tietoisuus oman elämäntavan kestämättömyydestä ja yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksien pienuudesta massiivisten ongelmien äärellä saattaa olla liian iso pala purtavaksi. Voimattomuuden tunteen vallassa ekososiaalinen kriisi tulee helposti sivuutettua, vaikka juuri sen vakavuuden vuoksi ihmisten ja yhteiskuntien on ryhdyttävä toimimaan. Mieleen saattaa myös virittyä kysymys siitä, romahtaako talous ja katoavatko työpaikat, jos lopetamme turhan shoppailun ja todella vähennämme kulutustamme? Nyt on korkea aika tehdä suunnanmuutos, koska hyvinvointivaltioiden ja muiden korkean elintason yhteiskuntien on pyrittävä vähentämään kulutustaan ekologisen kriisin hallitsemiseksi.

Uusi tapa hahmottaa hyvinvointia voisi liittyä ihmissuhteiden merkitykseen, syrjäytymisen välttämiseen ja elämän syvemmän merkityksen löytämiseen. Perustarpeiden tyydyttäminen ja kohtuullinen elintaso tulee turvata jokaiselle ihmiselle, mutta on erittäin kyseenalaista miten paljon tämän ylimenevä, haluihin liittyvä kulutus todellisuudessa lisää ihmisen hyvinvointia. On paljon aineettomia ja henkisiä arvoja, jotka ovat elintärkeitä ihmisen hyvälle elämälle. Perustoimeentulon rinnalla ihmisen hyvinvoinnille ovat tärkeitä terveys, luonto ja elinympäristö, turvallisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo, osallisuus, mielekäs tekeminen ja omiin sosiaalisiin suhteisiin sekä yhteisöihin liittyvät asiat. Eikö aito hyvinvointi synny juuri merkityksellisestä yhteisestä tekemisestä, luonnosta, läheisistä ja toisista ihmisistä välittämisestä? Aineettomiin ja henkisiin arvoihin keskittyvä hyvinvointi synnyttää pelkästään positiivisia ja ihmisten elämässä hyvin merkittäviä kokemuksia. Hyvinvointia on kuitenkin syytä ajatella laajemmin kuin vain kansantalouden kasvun näkökulmasta. Vapaa-ajan arvostuksen vahvistuminen, tarpeettoman kulutuksen välttäminen ja kierrätys ovat suunta kohti kestävämpää hyvinvointia. Hyvinvointi on materiaaliselta olemukseltaan väistämättä rajallista, mutta sen aineettomat ja henkiset ulottuvuudet ovat rajattomia

Kategoria(t): ekologia, politiikka, sosiaalityö, talouskasvu, ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s