Pakolaisten kotoutumiseen tulee panostaa

vaikuttaminen_2016_(1_of_1)Kevään mittaan Sosiaalitarkkailijassa julkaistaan sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssin työskentelyssä syntyneitä kirjoituksia. Kurssilla opiskellaan sosiaalityön kannalta tärkeitä vaikuttamisen kysymyksiä sekä paneudutaan sosiaalityön näkökulman ja tiedon näkymiseen julkisuudessa. Osa Sosiaalityö ja vaikuttaminen -kurssia on yksin tai ryhmässä kirjoitettu yleistajuinen mielipidekirjoitus sosiaalityön kannalta tärkeästä kysymyksestä.

Roy Metsi, Minna Puisto ja Anniina Teräs-Kuja-Halkola

Pakolaisten kotouttamiseen olisi aika alkaa tosissaan panostaa, koska Suomeen on saapunut vuonna 2015 ennätysmäärä pakolaisia. Pakolaiset saapuvat Suomeen ensin turvapaikanhakijoina ja he asuvat pitkään pakolaisten vastaanottokeskuksissa kunnes saavat turvapaikan ja oleskeluluvan. Turvapaikkahakemusten käsittelyprosessia on koetettu tehostaa ja nopeuttaa, mutta se kestää suurien turvapaikanhakija määrien vuoksi edelleen kohtuuttoman kauan. Kotouttaminen Suomeen tulee alkaa heti, kun pakolaiset saapuvat Suomeen. Heille tulee tarjota mahdollisuus suomen- tai ruotsinkielen oppimiseen jo vastaanottokeskuksissa. Heille on myös hyvä jo varhaisessa vaiheessa opettaa miten Suomi toimii. Kotoutuminen onnistuu vain oppimalla kieltä ja yhteiskunnan sääntöjä ja toimintatapoja.

Pakolaisille kuten muillekin maahanmuuttajille tehdään oleskeluluvan ja kuntapaikan saamisen jälkeen ensimmäisessä asuinkunnassa alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Oikeastaan aina asia mitä monessa kunnassa kotoutumissuunnitelmaan voidaan tällä hetkellä kirjata on kielikoulutus. Kielikoulutus alkaa varsinkin pienemmillä paikkakunnilla jopa vain kerran vuodessa. Mitä tekee pakolainen/maahanmuuttaja, joka muuttaa kuntaan esimerkiksi maaliskuussa ja seuraava mahdollisuus päästä kielikouluun on syyskuussa? Tämä odotteluaika on pakolaiselle tyhjäkäyntiä. Toisaalta pakolaisena maahan saapunut on tottunut odottamaan. Hän on odotellut todennäköisesti jo monesti elämänsä aikana. Hän on asunut yleensä pitkään ja monessa paikassa väliaikaisesti ja odottanut lupaa jäädä maahan ja saada pysyvämmän kodin itselleen ja perheelleen.

Usein kuulee kantasuomalaisten mielipiteitä siitä, miten maahanmuuttajat eivät halua tehdä töitä. Maahanmuuttajat leimataan laiskoiksi ja hyväksikäyttäjiksi. Suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin haaveilee normaalista suomalaisesta elämästä. Kysyttäessä maahanmuuttajilta heidän tulevaisuuden haaveistaan, kertoo lähes jokainen tuntemamme maahanmuuttaja haaveilevansa saavansa töitä Suomesta. Välillä tunnutaan unohtavan, että Suomeen tullut maahanmuuttaja on omassa kotimaassaan aiemmin ollut ihan normaali kansalainen ja käynyt kouluja ja tehnyt työtä.

Maahanmuuttajat kertovat siis lähes haluavansa opiskella ja tehdä töitä Suomessa. Mutta miksi niin moni maahanmuuttaja käy yhä vuosien maassa oleskelun jälkeen tyhjäkäyntiä? Passivoiko meidän kotoutumisjärjestelmä heitä? Moniko suomalainen odottelisi monta vuotta päästäkseen sisälle yhteiskuntaan, passivoitumatta ja menettämättä toivoaan?

Kategoria(t): aktivointi, Ei kategoriaa, kotouttaminen, osallisuus, pakolaiset, sosiaalitarkkailija. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Pakolaisten kotoutumiseen tulee panostaa

  1. Sari Tuomivirta sanoo:

    Ottamatta sen suuremmin kantaa pakolaiskeskusteluun, voin kuitenkin kertoa, että kotoutumista tulisi tapahtua joka paikassa, ei vain vastaanottokeskuksessa tai sosiaalivirastossa.
    Vastaanottokeskus järjestää opintotoimintaa, suomen kielen opiskelua 4 h/ viikko. Lisäksi innokkaimmille järjestetään suomen kielen opiskelua teho-opetuksena. Tosin se on maksullista ja koskee vain motivoituneita opiskelijoita. Naisille suunnattu kohtaamispaikka toimii kaupungissa tarjoten naisille mahdollisuuden opiskella suomea lastenhoidon ohella.

    Lisäksi turvapaikanhakijoille järjestetään vastaanottoyksikön puolesta mahdollisuus harrastaa jalkapalloa. Vuonna 2016 tulee turvapaikanhakijoille mahdollisuus osallistua yhteiskuntakurssille, joka on kattava katsaus Suomen yhteiskuntaan ja siellä vallitseviin sääntöihin ja normeihin.
    Lisäksi omassa asuinkaupungissani järjestää kirjasto kaikille maahanmuuttajataustaisille mahdollisuuden tutustua kirjastoon, järjestää satutunteja asiakkaiden omalla äidinkielellään.
    Juuri nyt ollaan suunnittelemassa turvapaikanhakijoille kesätoimintaa, koskien sekä aikuisia että lapsia, mm lapsiperheiden kesäleiriä, retkiä ym.

    Kuten sanoin, mielestäni kotoutumista tulee olla joka paikassa, ei vain virastoissa. Kuitenkin omasta mielestäni/ näkökulmastani kotoutumista kuitenkin tapahtuu.
    Tämä kirjoitus ei ole väitös, vaan näkökulma positiivisiin asioihin, joita jo tapahtuu kotoutumisen saralla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s