Aikalisä sosiaalityön sote-integraatiolle

vaikut-0875Kevätlukukauden 2017 aikana sosiaalitarkkailijassa julkaistaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön maisteriopintoihin sisältyvän vaikuttamisen kurssilla syntyneitä kirjoituksia. Kurssilla opiskellaan rakenteellisen sosiaalityön kysymyksiä sekä paneudutaan sosiaalityön sanoman näkymiseen mediassa.

 

Juhani Klankki, Tiina Lehtonen, Reeta Valta

On tarpeen kyseenalaistaa sosiaalityön integroituminen terveystoimeen. Terveydenhuolto on yleensä suoraviivaista sekä testattavissa ja määrällisesti mitattavaissa olevaa. Sosiaalihuollon asiakkaiden kasautuvia ongelmia ei sen sijaan aina voida määritellä täsmällisesti. Sosiaalityö vaatii paljon kohtaamisia sekä pitkäjänteistä työotetta. Sosiaalityö on luonteeltaan monialaista verkostotyötä. Esimerkiksi työllisyydenhoito, varhaiskasvatus, koulutus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, rikosseuraamuslaitos sekä poliisi ovat sosiaalityön tärkeitä yhteistyökumppaneita. Sote-uudistuksen integraatio edellyttää hallituksen linjausten mukaan yhteisen talouden lisäksi palveluketjujen, tiedon liikkumisen ja tuotannon integraatioita. Sosiaalityössä on osa-alueita, joilla on hyvin vähäinen yhteys terveystoimeen.

Mielestämme sosiaalityöntekijöiden tulee koordinoida sosiaalityötä koskevia uudistuksia. Sosiaalityöntekijän professiossa edistetään kokonaisvaltaisesti asiakkaiden hyvinvointia. Sosiaalityöntekijänä ei voi toimia ilman asianmukaista pätevyyttä, vaan ammatissa toimimiselle on lainsäädännössämme määritelty tarkat pätevyysvaatimukset. Sosiaalityöntekijä on koulutukseltaan maisteri, jolla on suoritettuna syventävät opinnot sosiaalityöstä. Sosiaalityön oppi-aineesta on mahdollista suorittaa myös lisensiaatin- tai tohtorintutkinto, kuten myös pätevöityä jatko-opinnoilla erityissosiaalityöntekijäksi.

Sosiaalityön onnistuminen vaatii integroitavien toimintojen fyysistä läheisyyttä. Sote-uudistuksen haasteina ovat esimerkiksi lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen sekä toisaalta aikuissosiaalityön ja työllisyydenhoidon jääminen kaavaillun integraation ulkopuolelle. Myös esimerkiksi sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyön tulee toimia. Terveystoimi on sosiaalitoimelle yksi yhteistyökumppani muiden joukossa.

Suomessa kaavailtuun tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen on Norjassa lisännyt kustannuksia eikä palvelujen laatu ole parantunut. Paperisota ja byrokratia ovat sen sijaan lisääntyneet. Sote-uudistusta on pontevasti markkinoitu valinnanvapauden lisääntymisellä. Olisi selvitettävä, onko kansamme toiveena palvelujen järjestäminen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti, sillä vaarana on eriarvoisuuden lisääntyminen. Suomen sosiaaliturvan taso on Pohjoismaista huonoin, alle eurooppalaisen keskitason. Hyvinvointi, jota sosiaalityö edistää, on paras markkinointiaseemme myös vientitaloudessa. Aikalisä ja uudelleen arviointi mittavassa muutostyössä on hyvin ajankohtainen.

Kategoria(t): palvelujärjestelmä, sosiaalihuolto, sosiaalityö, sosiaalityö ja vaikuttaminen, sote, terveydenhuolto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s