Tulisiko jokaisen sosiaalityöntekijän olla feministi?

Lapin yliopiston sosiaalityön maisteriopiskelijat Hanna Kylmänen, Marjo Muiruri ja Reija Ukkola

Perhe asuu vuokralla pienehkössä n. 10 000 asukkaan kunnassa. Perheeseen kuuluvat lähivanhempi ja kolme lasta. Lähivanhempi on tällä hetkellä työtön 37-vuotias lähihoitaja. Hän on sosiaalitoimistossa asiakkaana työikäisten palveluissa. Etävanhemmalla oli runsasta alkoholinkäyttöä parisuhteen aikana sekä väkivaltaa lähivanhempaa kohtaan. Lasten tapaamiset eivät ole onnistuneet hänen runsaan alkoholin käytön takia viimeisen vuoden aikana. Etävanhempi ei ole vaatinut lasten tapaamisia, mutta hän soittaa heille välillä.

Sulje silmäsi ja mieti kyseistä perhettä.

Ajattelitko mielessäsi, että lähivanhempi on äiti ja etävanhempi on isä? Vai toisinpäin? Miksi? Kuinka vahvasti meillä työntekijöillä ovat omat ennakko-oletuksemme läsnä arkipäivän työssä? Miten hyvin tunnistamme niitä? Voiko niitä edes tunnustaa ääneen?
Tämän tapausesimerkin kautta olemme heränneet pohtimaan sosiaalityön ammattilaisina omia ennakko-oletuksiamme ja niiden vaikutusta kohtaamiimme asiakkaisiin. Kuinka helposti me lokeroimmekaan asioita ja muodostamme odotuksia sukupuolen mukaan, ja ajattelemme tiettyjen asioiden tai ominaisuuksien kuuluvan joko miehelle tai naiselle.

Olemme pohtineet tätä aihetta feministisen sosiaalityön kautta ja tulleet melko rajuun lopputulokseen: jokaisen sosiaalityöntekijän tulisi olla feministi. Saammehan kertoa miksi?

Angloamerikkalainen varhaisempi feministinen tutkimus on määrittänyt sosiaalityön usein naisten elämää sääteleväksi ja kontrolloivaksi valtiolliseksi asiantuntijajärjestelmäksi. Tämän vastapainoksi feministiset sosiaalityön tutkijat kehittivät feministiseen teoriaan perustuvaa sosiaalityötä, mikä on valtasuhteista vapaata, naisia tukevaa ja valtaistavaa. Sosiaalityöntekijän tulee aina lähtökohtaisesti tehdä valtasuhteista vapaata sosiaalityötä, mikä tukee yksilöä. (Hicks 2014, 471-478.)

Sosiaalityö on pysyvästi sitoutunut haavoittuvien ja sorrettujen ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen oikeuden edistämiseen, mikä sosiaalityön profession rikkaan arvopohjan juurakko. Sosiaalityöntekijöiden näkökulma näihin asioihin on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten myötä. Tänä päivänä voidaan sanoa, että sosiaalityöntekijät tarkastelevat tätä peruslähtökohtaa useiden linssien läpi ja useista eri näkökulmista. (Reamer 2013.) Sosiaalityön maailmanlaajuisen määritelmän mukaan sosiaalityön tulee edistää yhteiskunnallista muutosta, kehitystä ja oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia (Talentia 2017).

Tasa-arvo ei tarkoita samaa tai samanlaisuutta. Tasa-arvon ajaminen ei siis tarkoita, että ihmisten tulisi olla samanlaisia tai että erilaisuus ei olisi hyväksyttävää. Tasa-arvoisuuden ajaminen tarkoittaa ennemminkin tasa-arvoisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Vaikka ihmiset ovat keskenään erilaisia tai eroavat jollain tavalla valtaväestöstä, niin he eivät ole yhtään vähempiarvoisia sen vuoksi (Thompson 2016, 11-13).

femi-Suomessa vietettiin maaliskuun 19. päivä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth oli aikansa uranuurtaja ja tasa-arvon edistäjä, jonka perinteitä meidän sosiaalialan ammattilaisina tulisi vaalia alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Tämän päivän feminismi ei ole vain naisten tasa-arvon edistämistä vaan yleisen sukupuoleen, rotuun ja uskontoon sitoutumattoman tasa-arvon ajamista. Tämän vuoksi ajattelemme, että jokaisen sosiaalityöntekijän tulisi olla asiakkaidensa tasa-arvoa ajava feministi.

Kirjallisuus

Hicks, Stephen (2014) Social work and gender: An argument for practical accounts. Qualitative Social Work 2015. Vol 14 (4) ss. 471–487.
Talentia (2017) Sosiaalityön kansainvälinen määritelmä.
Thompson, Neil (2016) Anti-Discriminatory Practice: Equality, Diversity and Social Justice.
Reamer, Frederic (2013) Social Work Values and Ethics.

Kuva: Flickr commons

Kategoria(t): feminismi, ihmisarvo, sosiaalityö, tasa-arvo. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s