Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön maisteriohjelman opiskelijat Annuka Palvalin, Mira Väisänen, Nina Boman ja Sari Jokinen
Laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan tämän vuoden alussa. Laki ei koske niitä, jotka saavat etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella, työskentelevät omais- tai perhehoitajana tai joilla on vireillä hakemus työkyvyttömyyseläkkeelle. Mallin toivotaan kannustavan työttömiä töihin tai työllisyyttä edistävien palveluiden pariin.
Aktiivimallissa ei ole kuitenkaan huomioitu muun muassa sitä, että työtä ja palveluita ei ole maantieteellisesti tasa-arvoisesti saatavilla. Erityisen ongelmallinen malli on mielestämme niille työttömille, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin, mutta todellisuudessa eivät ole riittävän työkykyisiä työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille tai osallistuakseen TE-toimiston palveluihin.
Aktiivimallin sanktio eli työmarkkinaetuuden aleneminen toteutuu, mikäli työtön ei ole tehnyt palkkatöitä, saanut tuloja yritystoiminnalla tai osallistunut työllistymisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan. Pystytäänkö kaikille osatyökykyisille turvaamaan työllistymisen edellytyksiä parantavaa toimintaa? Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan onnistumisista on vaihtelevia kokemuksia, eikä sitä ole riittävästi tarjolla kaikille halukkaille.
Aktiivimalli sotkee toimeentuloa entisestään
Väitämme, että yksi joustamaton malli ei sovellu heterogeenisen työikäisten joukon työllistymisen edistämiseen. Järjestelmä on kohtuuton myös niille työttömille, jotka ovat saaneet lääkäriltä lausunnon työkyvyttömyydestä, mutta eivät siitä huolimatta saa eläkepäätöstä Kelasta tai eläkevakuutusyhtiöstä. Heillä on usein pitkäaikaisesti alentunut toimintakyky, eikä siten mahdollisuutta elättää itseään palkkatyöllä tai yrittäjänä. He ovat työnhakijoina siksi, ettei sopivampaa etuutta ole olemassa.
Heikko toimintakyky haastaa arjessa suoriutumisen, mutta se voi tehdä myös osallistumisen TE-toimiston palveluihin mahdottomaksi. Elämänhallinnallisten haasteiden vuoksi jo pelkkä puhelu TE-toimistolle voi muodostua ylivoimaiseksi esteeksi. Osalta työttömistä puuttuvat tietotekniset valmiudet TE-palveluiden edellyttämään sähköiseen asiointiin. Onko TE-palveluilla riittävästi resursseja kohdata myös tällaiset työnhakijat?
Ongelmaan on tärkeää kiinnittää huomiota nyt, kun mallin soveltaminen alkaa vaikuttaa työttömien tulotasoon. Osatyökykyisten joutuminen leikkurin kohteeksi heikentää entisestään heidän taloudellista tilannettaan. Näemme tämän käytännön vahvasti köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävänä. Näillä erityisryhmillä on usein muiden elinkustannusten lisäksi merkittäviä lääke- ja sairaanhoitokuluja, joita katetaan myös Kelan ja sosiaalitoimen etuuksilla. Etuuksien leikkaaminen lisää tukien hakemista toiselta taholta. Tämän ristiriidan on todennut myös molemmista etuuksista vastaava Kelan pääjohtaja.
Aktiivisuus laajemmin ymmärretyksi
Edellä kuvatut rakenteelliset ongelmat ovat olleet työllisyyden parissa toimivien viranomaisten tiedossa jo ennen aktiivimallia. Jotta nykytilanne ei muodostuisi osatyökykyisille kohtuuttomaksi, heidät voitaisiin vapauttaa esimerkiksi sosiaalitoimen lausunnolla osatyökykyisille soveltumattomista toimenpiteistä. Lisäksi voitaisiin laajentaa aktiivisuuden käsitettä. Aktivoinniksi voitaisiin heidän osalta hyväksyä terveyttä tai yhteiskunnallista osallisuutta edistävä omaehtoinen toiminta.
On kohtuutonta leimata työtön passiiviseksi tilanteessa, jossa hänellä ei ole edellytyksiä osallistua aktivointitoimenpiteisiin. Lisäksi on muistettava, että oli työtön miten aktiivinen työnhakija tahansa, työnantaja viime kädessä päättää, kenet hän palkkaa työhön. Osatyökyisten erityisyys tulee huomioida ensisijaisesti, mikäli sosiaaliturvan vastikkeellisuutta vielä jatkossa lisätään.
Keppi kyllä kiristää, mutta porkkana piristää ja luo uskoa yhteiskunnan yhtenäisyyteen.
Kuva: Flickr commons
Sosiaalitarkkailija - Socialobservatören 