Hyväntekeväisyyden avulla joulumieltä myös vähävaraisille lapsille

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön maisteriopiskelijat Päivi Kvist, Katja Rauma ja Liisa Tervo

Järjestöt ja hyväntekeväisyys näyttelevät suurta roolia suomalaisten hyvinvoinnin rakentajina. Ruokajonot ovat esimerkki järjestöjen ja vapaaehtoistyön roolista vähävaraisten auttamisessa, mutta joulun alla hyväntekeväisyys saa runsaasti muitakin muotoja.

Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Suomessa elää yli 100 000 lasta köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, mikä vaikuttaa lasten elämään monin tavoin. Perheen köyhyys haittaa lasten hyvinvointia laaja-alaisesti: se voi rajoittaa lapsen harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia sekä vaikuttaa hänen elämäänsä vielä aikuisuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus).

Vähävaraisten perheiden korkea määrä näkyyy järjestöille tulleiden avunpyyntöjen määrässä, koska järjestöt ovat suuressa roolissa vähävaraisten perheiden lasten opintojen tai harrastusten tukemisessa. Esimerkiksi Oulussa ODL järjestää lahjoitusvaroin vähävaraisille lapsille mahdollisuuden harrastaa eri liikuntalajeja, kuten jääkiekkoa. Lahjoitusvaroilla lisätään lasten tasavertaisuutta, sillä tukea saavilla lapsilla ei muutoin olisi mahdollisuutta harrastaa kalliita lajeja.

Järjestöjen kautta ohjautuva lapsiperheiden tuki sekä hyväntekeväisyys korostuvat joulun aikaan, kun useat tahot keräävät joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Esimerkiksi paikalliset Nuorkauppakamarit järjestävät Joulupuu-keräyksiä ympäri Suomea. Laajoista hyväntekeväisyystempauksista huolimatta kaikille vähävaraisten lapsille ei riitä joulupaketteja, vaan osa jää ilman. Keräyksissä paketteja lahjoitetaan usein eniten sympatiaa herättäville lapsille, kuten vauvoille ja taaperoille, sen sijaan teini-ikäisille sopivia lahjoja ei lahjasäkkiin välttämättä eksy.

Joulunajan hyvä mieli ei myöskään riitä vuoden ympäri. Hyväntekeväisyyden merkittävä tuki lapsiperheiden elämässä herättää kysymyksen siitä, kuinka pitkälle hyvinvointivaltio voi luottaa hyväntekeväisyyteen tai järjestöjen apuun. Ovatko hyvinvointivaltion rakenteet kunnossa, mikäli yhteiskunta tarvitsee järjestöjen tukea turvatakseen lasten hyvinvoinnin?

Lahjoita täällä:

Kuva: Päivi Kvist

 

Advertisement
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s