Kallista köyhyyttä

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön maisteriopiskelijat: Tiffany Erikkilä, Anne Kinnunen ja Santra Ruonakangas.

Lapsiperheköyhyydestä ja ilmiön ylisukupolvisuudesta on uutisoitu vilkkaasti. Tämänkaltaiset yhteiskunnalliset ongelmat eivät ole hetkessä syntyneitä, vaan ovat saaneet pitkäjänteisesti kehittyä kestämättömiin mittoihin. Lapsiperheköyhyys on hyvin tiedostettu, mutta hiljaisesti hyväksytty ilmiö yhteiskunnassamme ja sen salliminen loukkaa lasten oikeuksien toteutumista. Tutkimukset osoittavat, että mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vakavammat ja pitkäkestoisemmat vahingot köyhyys voi aiheuttaa.

Suomessa on yli 50 000 köyhää lapsiperhettä, joissa elää yli 135 000 lasta. Kyse on koko yhteiskuntaamme koskevasta rakenteellisesta ongelmasta. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ja lainsäädäntö tukevat eriarvoisuutta ja keinot lapsiperheköyhyyden ratkaisemiseksi ovat riittämättömät. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan köyhyydellä on taloudellisten vaikeuksien lisäksi sosiaalisesti merkittäviä yksilöllisiä, sekä yhteiskunnallisia elämänmittaisia vaikutuksia. Köyhyys vaikuttaa välillisesti perheiden hyvinvointiin vanhempien parisuhdeongelmina, sekä huolena lasten kasvatuksesta, terveydestä ja koulutuksesta. Köyhyys aiheuttaa osallisuuden vajeita jättäen lapset jo varhain yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien, sekä tärkeiden sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Riskinä on syrjäytymisen kierre. Tämän yhteiskunnallisestikin kalliin laskun ensisijaisiksi maksajiksi joutuvat köyhien perheiden lapset.

Sosiaalityö pyrkii vastaamaan vähävaraisten perheiden ahdinkoon käytettävissä olevilla resursseilla. Ilman rakenteellisia uudistuksia köyhyyden poistamiseksi on sosiaalityön rooli lähinnä hetkellisen avun tarjoamista. On riittämätöntä, että lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja osallisuutta yhteiskunnassa paikataan harkinnanvaraisesti ennaltaehkäisevällä ja täydentävällä toimeentulotuella. Viimeaikaiset uudistukset, kuten lapsilisän yksinhuoltajakorotus tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, eivät ole lisänneet lapsiperheiden hyvinvointia. Tarvitaan lapsivaikutusten arviointiin perustuvaa poliittista uudistusta sekä sosiaalityön asiantuntijuuden ja alueellisen hyvinvointitiedon hyödyntämistä lapsiperheköyhyyden poistamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tutkittua tietoa on saatavilla uudistusten tueksi. Meillä kaikilla on vastuu lapsista, lapsen oikeuksista ja heidän tulevaisuudestaan!

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2018. Köyhyydellä ei leikitä: http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2014/12/LA_vuosikirja2018_0118.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131589/URN_ISBN_978-952-302-742-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kansallinen syntymäkohortti 1997: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137104/URN_ISBN_978-952-343-152-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s