Tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittaminen

Varpu Rajaniemi, aluekehitysjohtaja, Pohjanmaan liitto

Kuntauudistus ja sote-järjestämislakiluonnos ovat kirvoittaneet kunta- ja kansalliset päättäjät aktiiviseen keskusteluun. 14.10. tuli kuntien antaa vastauksensa sosiaali- ja terveysministeriölle sote-järjestämislakiesitystä koskevaan kyselyyn. Vaikka uusin lakiluonnos ottaa edeltäjiään paremmin huomioon sosiaalihuollon, jää lukuisia kysymyksiä vastaamatta.

Lakiesityksen yksityiskohtaisia perusteluja lukiessaan huomaa, kuinka yhä edelleen tekstissä korostuvat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Koska maassamme on pitkään vahvistettu erikoissairaanhoitoa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannuksella, on ymmärtääkseni epävarmaa, saavutetaanko uudistuksella tavoitteena oleva sosiaali- ja terveydenhuollon nk. horisontaalinen integraatio sekä perus- ja erityispalveluiden nk. vertikaalinen integraatio. On ilmiselvää, että lain tavoitteena oleva integraatio vaatii lujaa tahtoa, määrätietoista työtä ja asenteidenkin muutosta. Yhteensovittamisen onnistuminen edellyttää mielestäni myös sitä, että päätöksentekijät ja terveydenhuollossa työskentelevät ymmärtävät sen, mitä sosiaalihuollolla tarkoitetaan ja mitä erityisyyksiä siihen sisältyy. On ikävää, että moni toteaa sosiaalihuollon tärkeyden vasta esimerkiksi vakavasti sairastuttuaan, kun arkeen astuu huoli taloudellisesta pärjäämisestä.

Pohjanmaalla useat kunnat ovat olleet sitä mieltä, että ne pystyvät yhteistyössä nykyisten sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden voimin tuottamaan lain edellyttämät integroidut palvelut. Tämä ei kuitenkaan ole lakiluonnoksen tarkoitus: 26.9.2014 Vaasassa järjestetyssä sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistusta koskevassa ruotsinkielisessä keskustelutilaisuudessa ministeriön edustaja, lääkintöneuvos Timo Keistinen totesi, että maassamme vain Helsinki, Espoo ja Vantaa kykenevät yksin tuottamaan sote-palvelut lakiesityksen edellyttämällä tavalla. Uudistuksen myötä nykyisin Pohjanmaalla toimivat neljä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta ja Vaasan sairaanhoitopiiri lakkaisivat. Siitä, kuinka palvelut käytännössä tuotetaan, päätettäisiin jatkossa pitkälti sote-alueen hyväksymässä järjestämissopimuksessa.

Koska Pohjanmaalla on pitkään tehty erinomaista kehittämistyötä, pistävät lakiehdotuksessa silmään myös erityisperustelut, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa. Lähtökohtana on se, että järjestämissopimus ohjaa ja johtaa myös em. kehittämistyötä, josta nykyisin vastaavat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset ja sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt. Koska kehittämistä tarvitaan jatkossakin, on vastaavan toiminnan perusteltua jatkua. Olen kuitenkin huolissani siitä, miten sote-järjestämislaki toteutuessaan vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat käsittävän sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet BOTNIA:n toimintaan, mikäli kukin näistä pohjalaismaakunnista kuuluu jatkossa eri sote-alueeseen. Lakiluonnoksen sote-alueita koskevan logiikan perusteella saatetaan tulevaisuudessa lähteä siitä, että kullakin sote-alueella toimii oma kehittämistoiminnasta vastaava rakenne. Pidän tärkeänä sitä, että yhteistyö yli sote-alueen rajojen on mahdollista, koska uskon alueellisen ja hallinnonalojen rajat ylittävän yhteistyön merkityksen korostuvan entisestään.

Lähipalveluiden, päivystyspalveluiden, kehittämistyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisen varmistamiseksi on mielestäni keskeistä se, että kunnat ja muut toimijat panostavat käytännön toimenpiteisiin, joilla uudistuksesta tehdään onnistunut. Juuri kehittämistoiminnalla, käytännön työllä ja uusilla toimintatavoilla saavutamme lakiesityksen asettamat tavoitteet, kuten asiakaslähtöisyyden, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden. Moniammatillisen yhteistyön ja alueellisten palvelukokonaisuuksien puute, järjestelmäkeskeisyys sekä perus- ja erityistason palveluaukot ovat haasteita, joihin sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee paneutua.

Kategoria(t): palvelujärjestelmä Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s